lauantai 21. tammikuuta 2017

7 viikkoa

Viikonloppu sujui melko sutjakkaasti pentumaisissa meiningeissä, kun vietin perjantain ja lauantain Ikaalisissa pentuhirviöiden babysitterinä. Tämä olikin viimeinen kerta kun näin koko jengin koossa, sillä ipanat menivät ja täyttivät tänään tasan 7 viikkoa. Hurjan äkkiä aika on mennytkin! Hiukan teki mieli pakata omakin riiviö jo autoon ja viedä kotiin, mutta jos nyt pari viikkoa vielä malttaisi. Ihan superhienoja tenavia nämä ovat kaikki, yksi kakara tietysti yli muiden 😘 Eilen minusta tuli myös virallisesti Pätkiksen haltija, kun allekirjoitettiin paperit. Tänään siis jäljellä 13 päivää koiratonta elämää.


Tietysti, koska asiaan kuuluu, meidät laitettiin pikku-Pätkiksen kanssa tekemään vähän vauvatottista, ja en kestä miten hirveän hieno pentu se on! Aiempaa kokemusta toki ihan vauvakoiran kanssa tottistelusta ei ole, mutta hirveän ahne ja aktiivinen tyyppi on. Ruoka maittoi mainiosti, kun vähän imuteltiin seuruuta. Vähän myös jo alkeellisesti myös pyörittiin suuntaan ja toiseen, jotta takapään käyttö alkaisi pikkuhiljaa vahvistua. Mutta olen kyllä hirmu tyytyväinen näkemääni, pennussa on kaikki mitä toivoin ja enemmänkin. Odotan kauhealla innolla pikkuriiviön kotiutumista 💗





Ja millainen tämä Pätkis nyt sitten oli? Kauhean ahne, kauhean temperamenttinen ja kauhean ihana. Kovasti tyyppi pusutteli ja hakkasi tassuilla, ja asiaankuuluvasti myös maisteli vaatteita ja hiuksia naskalihampaillaan. Tosi reipas ja menevä tyyppi, kuten myös kaikki sisaruksensa. Aina päälimmäisenä kun jossain painitaan ja ensimmäisenä osoittamassa mieltään kun joutui aitaukseen. Huipputyyppi.

On ne söpöt ja herttaiset pennut ja sitten on anarkisti-Pätkis.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Paluu blogin pariin ja mitä meille kuuluu

Pätkiksen kuoleman jälkeen ei tuntunut oikealta jatkaa blogin kirjoittamista, joten viimeiseksi postaukseksi pitkään aikaan jäi tieto siitä,...